OPS - ympäristöoppi

YMPÄRISTÖOPIN opetuksessa

• huomioidaan toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys, draaman ja tarinoiden käyttö sekä ympäristöopin monitieteinen perusta."
• harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa
• innostetaan oppilasta ilmaisemaan itseään.

YMPÄRISTÖOPIN arvioinnissa

• oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan. Oppilaat voivat ilmaista osaamistaan kirjoitetun tekstin sijaan myös toimintana ja muuna ilmaisuna.

"Ympäristöopin tunneilla leikkiin perustuvien ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien avulla viritetään uteliaisuutta ja kiinnostusta ympäristön ilmiöitä kohtaan."

LEIKKEJÄ YMPÄRISTÖOPIN TUNNEILLE

Ihmetuoli

Heijastetaan luokan valkokankaalle kuva oppikirjasta. Yksi oppilas istahtaa ihmetuoliin ja esittää jotain kirjan kuvan yksityiskohtaa (esim. henkilö, eläin, esine). Muut arvaavat mistä tai kenestä on kyse. Mikäli arvaaminen on haastavaa, annetaan vihjeitä (esim. tämä eläin on värikäs, tästä voi tehdä ruokaa, tämä asia löytyy Suomesta). 

Hedelmäsalaatti

Leikissä istutaan piiriin asetetulla tuoleilla. Osallistujat jaetaan eri maiden kansalaisiin, joita on muutamia erilaisia, esim. suomalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset, islantilaiset. Maiden kansalaiset istuvat tuoleillaan ja yksi osallistujista seisoo piirin keskellä huutamassa vuoronperään eri kansallisuuksia. Kun ilmoille kajahtaa esim. ruotsalaiset, kaikki kyseiseen ryhmään kuuluvat oppilaat nousevat ylös tuoleistaan ja vaihtavat paikkaa. Piirin keskellä seissyt "huutaja" yrittää myös päästä istumaan yhteen juuri vapautuneista tuoleista. Mikäli hän onnistuu, huutajaksi jää se osallistujista, joka ei löytänyt itselleen istumapaikkaa. Kun huudetaan "Pohjoismaat", kaikki penkeillä istuneet hedelmät vaihtavat paikkaa. 

Voidaan leikkiä myös “eläintarhaa”, jolloin oppilaat jaetaan eri eläinryhmiin.

Leikitään kuvia

Oppilaspari valitsee oppikirjasta kuvan open osoittamilta sivuilta. Toinen oppilaista valitsee kuvasta jotain ja sanoo: “Minä olen koira!” Oppilas jähmettyy koiraksi. 

Toinen oppilaista keksii jotain koiraan liittyvää ja sanoo: “Minä leikin koiran kanssa!” Oppilas heittää näkymätöntä keppiä, patsas muuttuu liikkuvaksi ja koira noutaa kepin.

Keksitään ja kokeillaan muutamia erilaisia patsaita tai liikkuvia patsaita, jonka jälkeen pari valitsee yhden kuvistaan. Esitetään muille oppilaille, jotka yrittävät arvata, mistä kuvasta on kyse.

Fakta - fiktio

Muodostetaan ryhmät. Ryhmä päättää toimiiko faktassa vai fiktiossa. Valitaan aihe (esim. luonnonilmiö). Ryhmät kertovat tai esittävät aiheesta järkeen perustuvan tai mielikuvituksellisen selityksen.

Hylätyt esineet

Kirjataan taululle erilaisia esineitä, joita löytyy kotoa, mutta joita ei enää juurikaan käytetä (esim. rikkinäinen polkupyörä, pieneksi jääneet sukat, käytetyt paristot, pienten lasten lelut). Keksitään  hylätyille tai kaappeihin / varastoihin unohtuneille esineille uusi käyttötarkoitus. Suunnitellaan ja esitetään / videoidaan pieniä tietoiskuja, joissa uusiokäytössä ovat kyseiset tavarat. Keskustellaan lopuksi kierrätyksestä.

360-kuva

Päätetään aihe (esim. yhteyttäminen). 

Yksi oppilas sanoo: “Minä olen puu.” Oppilas jähmettyy esittämään puuta. 

Seuraava oppilas keksii asian, joka sopii aiheeseen ja sanoo: “Minä olen aurinko”. Oppilas jähmettyy auringoksi.

Lisätään kuvaan aiheeseen liittyviä osia yksi kerrallaan (esim. lehti, juuret, vesi, lehtivihreä, ravinteet...). Opettaja voi käydä kyselemässä kuvan eri osilta esim. niiden tehtävistä yhteyttämisprosessista. Kuvan eri osille voidaan myös lisätä ajatusääniä. 

Keskustellaan lopuksi yhdessä.

Verenkierto

Tutustutaan verenkiertoon oppikirjan tai internetin välityksellä. Kirjataan luokan taululle verenkierron tärkeimmät osat. Rakennetaan luokkaan pieni ja suuri verenkierto pala palalta. Joku oppilaista sanoo: ”sydän” ja jähmettyy esittämään sydäntä. Joku toinen sanoo: ”keuhkot” ja jähmettyy keuhkoiksi sydämen lähelle. Näin jatketaan, kunnes verenkiertoon on saatu tärkeimmät osat. Opettaja voi käydä haastattelemassa verenkierron osia esim. niiden tehtävistä. Sydän voidaan laittaa myös ”pumppaamaan” ja verenkierto toimintaan.

Jäätyneet kasvit

Talvi tulee, maa jäätyy - miten kasveille käy? Pari oppilasta tulee esittämään kuihtumisen partaalla olevia kasveja, jotka naama mutrussa yrittävät imeä vettä jäisestä tai kuivasta maasta. Keksitään ja leikitään erilaisia tapoja pelastaa jäätynyt tai kuihtunut kasvi (esim. lämpöinen kupillinen kaakaota tai sadepilvi, josta sataa lämmintä vettä).

VUODENAJAT, KUUKAUDET, YÖ JA PÄIVÄ

Vuodenajat

Oppilaat jakautuvat neljään ryhmään (kevät, kesä, syksy, talvi). Leikkialueella on tuolit piirissä, joille oppilaat istuvat satunnaiseen järjestykseen. Ope menee piirin keskelle ja sanoo yhden vuodenajoista, jolloin kaikki kyseiseen ryhmään kuuluvat vaihtavat paikkaa. Ope yrittää ehtiä jollekin vapautuvista tuoleista ennen oppilasta. Se leikkijöistä, joka ei istuinta itselleen ehdi saada, toimii seuraavan vuodenajan ”huutajana” piirin keskellä. Vuodenajan sijaan voi myös huutaa: ”karkausvuosi”, jolloin kaikki vaihtavat paikkaa.

Kuukaudet

Kerrataan kuukaudet. Opetellaan, kuinka monta päivää kussakin kuukaudessa on käyttäen ”nyrkkisääntöä”. Luetellaan kuukaudet ja samalla siirretään sormea oman nyrkin rystyseltä toiselle. Tammikuu osuu rystysen päälle, helmikuu rystysten väliseen ”kuoppaan”, maaliskuu rystyselle jne. Heinä- ja elokuu osuvat samalle, reunimmaiselle rystyselle, jonka jälkeen vaihdetaan suuntaa ja jatketaan ”kuopan” kautta takaisin päin. Niissä kuukausissa, jotka osuvat rystysille on 31 päivää ja ne jotka osuvat rystysten väliseen kuoppaan vähemmän (eli 30 päivää tai 28/29 helmikuussa). Kun tekniikka on tuttu, ope sanoo jonkin kuukausista ja oppilaat yrittävät mahdollisimman nopeasti saada selville kyseisen kuukauden päivien määrän.

Yö - päivä

1-3 oppilasta muuttuvat auringoksi ja menevät piirin keskelle. Auringon kasvot hymyilevät ja loistavat kuin aurinko. Muut oppilaat esittävät piirissä maapalloa, joka hitaasti pyörii paikallaan akselinsa ympäri. Kun maapallon kasvot ovat kohti piirin keskellä olevaa, ”Naantalin aurinkona” loistavaa oppilasta, on kyseisellä maapallolla päivä. Kun kasvot ovat taas piirin keskustasta poispäin on maapallolla yö. Päivällä oppilas vastaa auringon hymyyn ja yöllä sulkee silmänsä ja leikkii nukkuvaa.

Aurinko, maa, kuu

Jakaudutaan 3 oppilaan ryhmiin. Yksi ryhmän oppilaista on aurinko, yksi maa ja yksi kuu. Mikäli luokan oppilasmäärä ei ole kolmella jaollinen, voi ryhmään lisätä yhden oppilaan, joka on esim. selostaja. Annetaan ryhmille erilaisia tehtäviä, joissa esiintyvät aurinko, maa ja kuu. Kaikki ryhmät suorittavat tehtäviä yhtäaikaa. Ryhmä saa valita draamatyötavan / tyylin, jota tehtävässä käyttää (esim. patsaat, vuoropuhelu, mainos, tietoisku). Osa ryhmän suorituksista voidaan myös esittää muille. Tällöin joku ryhmästä toimii selostajana, joka kertoo katsojille esityksessä ilmenevät faktat (esim. kuu kiertää maapallon ympäri kuukaudessa).

Tehtäviä:

a) vuosi, kuukausi, vuorokausi 

b) vuodenajat

c) auringonpimennys

d) kuunpimennys

e) kuun vaiheet (uusikuu, sirppi, puolikuu, täysikuu) 

LUONTORETKI KOULULLA

Jos luontoretki suolle joudutaan perumaan retkiaamuna huonon sään vuoksi, voi retkipäivän järjestää oppilaiden kanssa koululla ja omassa luokassa. Päivän ohjelma voi olla esim. seuraava:

Suokävely

Rakennetaan luokkaan “taitorata” suokävelyä varten. Oppilaat suunnittelevat pienryhmissä radalle erilaisia suohaasteita: 

1. Pulpettien yli pitää kiivetä ja ali ryömiä. 

2. Rajataan kapeat pitkospuut kynillä lattiaan. Jos jalka osuu kynään ja se heilahtaa, pitää palata pitkospuiden alkuun. 

3. Luokan edessä voi arvioida välimatkaa arvioinpaikasta takaseinän ikkunalaudalle. Kirjoitetaan vastaus paperille ja radan lopuksi vastaus muutetaan ajaksi. Mikäli vastaus on täysin oikein, loppuajasta vähennetään 5 sekuntia. Mikäli vastaus taas ei osunut oikeaan, loppuaikaan lisätään yhtä monta sekuntia kuin vastaus meni “pieleen”. 

4. Yhdellä pulpetilla voi olla suomuistipeli, jossa suotyypin nimi pitää yhdistää oikeaan kuvaukseen suosta. 

5. Lattiassa oleville papereille pitää astua tarkasti, jottei uppoaisi suonsilmään ja joutuisi palaamaan suonsilmähaasteen alkuun. 

Rataa saa aluksi harjoitella rauhassa, jonka jälkeen vapaaehtoiset yrittävät vuorollaan selvittää suoradan mahdollisimman nopeasti. 

Suokasveja

Oppilaat voivat osallistua myös suokasvien tunnistusvisaan. Opettaja heijastaa luokan valkokankaalle tai näyttää kirjasta jonkin suokasvin kuvan. Oppilaiden tulee valita annetuista vaihtoehdoista mielestään sopivin.

Majanrakentajat

Ennen evästaukoa oppilaat voivat pikkuryhmissä rakentaa luokkaan omat evästuvat pulpeteista ja tuoleista. Katoiksi voi laittaa takkeja.

Suohonlaulu

Opettaja haastaa oppilaat suohonlauluun. Sovitaan yhdessä kaikille mahdollisimman tuttu laulu. Harjoitellaan laulusta tutuin kohta esim. kertsi. Oppilaista kaksi tulee tuomareiksi, jotka istuvat selin toisiinsa nähden opettajan ja oppilaiden välissä. Yhteislaulu alkaa ja tuomarit kuuntelevat laulusuorituksia tarkoilla korvilla, joista toinen osoittaa opea ja toinen oppilaita. Kun laulu loppuu, tuomarit osoittavat kädellään siihen suuntaan, josta “paras” laulu kuului. Jos laulaminen oli tuomarin mielestä tasavahvaa, osoittaa hän molempia joukkueita. Kyse ei siis tietenkään ole huuto- tai voimakkuuskilpailusta vaan laulamisesta, jossa on tunnistettava melodia ja sanat. Se joukkue, joka saa aikaisemmin kolme pistettä, voittaa ja toinen joukkue on laulettu suohon.

Lintukaraoke

Etsitään tietoa ja kuunnellaan suolintujen laulua esim. netistä / YouTubesta. Harjoitellaan / imitoidaan laulua. Esitetään linnunlaulua muille, jotka arvaavat, mistä linnusta on kyse.

linkki (lintukaraoke) https://www.youtube.com/playlist?list=PLP43Lq_A2jmZdg4DFvGbFL8ldNuTw-Qc3

Suovideot

Oppilaat valitsevat pienryhmissä aiheekseen jonkin suotyypin, suokasvin tai suolinnun. Ryhmä etsii tietoa aiheesta ja suunnittelee lyhyen uutisen tai tietoiskun. Uutinen kuvataan videolle tai harjoitellaan esityksenä, jotka esitetään lopuksi muille oppilaille. Mikäli videouutisen taustalle halutaan kuva, onnistuu sen tekeminen esim. iPad:illä ja IMovie -sovelluksella sekä hyödyntäen vihreää tai sinistä taustakangasta (Green Screen).

Ihmetuoliketju - sana kerrallaan lauseet

Ihmetuoleja laitetaan luokkaan vierekkäin 4-5. Ihmetuoleilla istuvat oppilaat keksivät sana kerrallaan lauseita, jotka liittyvät retkeen (esim. Tänään - me - teimme - erikoisen - retken…). Ihmetuoleilla istuvia oppilaita voidaan vaihtaa sopivissa kohdissa, varsinkin jos oppilas itse niin haluaa.